Tags: kansallinen_äo

Onnellisuus ja kansallinen äo

Oleellisin asia, jota kansallinen äo ei selitä, on ihmisten onnellisuus.



Vanhasen ja Lynnin kirjan mukaan korrelaatio on lähes nolla. Onnellisuutta ei selitä myöskään kansakunnan varakkuus. Varakkuuden ja onnellisuuden välillä on vain heikko positiivinen korrelaatio.

Erityisen onnettomien kansojen listaa johtavat entiset sosialistimaat paitsi Puola, Tsekki ja Unkari. Kärjessä on Bulgaria.

Ehkä koettu voimakas yhteiskunnallinen murros entisissä sosialistimaissa on laskenut ihmisten onnellisuutta. Murros on kyllä lisännyt sananvapautta, mutta ihmisten välinen taloudellinen tasa-arvoisuus on ilmeisesti vähentynyt ja ihmisten turvaverkot heikentyneet.

Etelä-Korea on ainoana markkinatalousmaana onnettomimpien maitten listalla. Kun katsoo etelä-korealaisia elokuvia ei ihmettele. Elämä on vielä ahdistavampaa kuin Suomessa.

Onnellisimpia ihmiset ovat Venezuelassa. Kanada, Hollanti, Islanti, Irlanti, Kolumbia, Sveitsi, Tanska, Ruotsi ja Iso-Britannia olivat myös onnellisten maitten kärjässä.

Köyhiä maita huipulla olivatkin vain nuo kaksi - Kolumbia ja Venzuela. Venezuelaa en ihmettele - köyhien asemaa parantava hallitus, joka mobilisoi kansan monella tapaa mukaan tekemään parempaa tai "parempaa" maailmaa, luulisi olevan innostava asia.





Ihmisten yleinen onnellisuus ei ole varmastikaan pelkästään yksiviivaisen positiivinen asia. Ingmar Bergman kuvasi sitä innostunutta ja positiivista toivon ilmapiiriä, joka vallitsi Saksassa 30-luvulla. Saksalaisilla oli vihdoin toiveita paremmasta - ja yhteinen päämäärä.



Vaihto-oppilas Ingmar ihmetteli vain alati toistuvaa lausetta "Es is von den Juden vergiftet". Kysyessään vanhemmalta historian opettajalta asiasta, hän sai vastauksen että ei asiasta kannata välittää - "se on vain näitä meidän saksalaisten juttuja".

Genotyypin ja ympäristön koevoluutio

Suomalainen liberaali bloggaaja Mikko Ellilä väitti taannoin, että afrikkalaiset pärjäävät suht siedettävästi vain yhteiskunnissa, jotka ovat valkoisten kontrolloimia ja alunperin valkoisten luomia.

Tämä väite oli ex-vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalaisen mukaan valheellinen ja afrikkalaisia halventava. Ja antoi siis Puumalaiselle aiheen tutkintapyyntöön, joka johti sitten Espoon käräjäoikeudessa tuomioon, josta Ellilä valitti hovioikeuteen.

On mielenkiintoista havaita, että Vanhanen ja Lynn väittävät kirjassaan IQ and Global Inequality faktisesti myös, että afrikkalaiset pärjäävät paremmin valkoisten luomassa kuin afrikkalaisten luomassa yhteiskunnassa. Tarkemmin sanoen he väittävät että afrikkalaisista tulee todennäköisesti älykkäämpiä jos he elävät valkoisten luomassa ympäristössä:

Kuten tunnettua USA:ssa mustien äo on selkeästi korkeampi kuin Afrikassa asuvien mustien äo. Jopa 15 - 20 pistettä.  Ero selittyy osin ehkä sillä että USA:ssa mustilla on keskimäärin 25% valkoista verta. Mutta suurempi selittäjä erolle on Vanhasen ja Lynnin mukaan ympäristö - lähinnä ravinnon laatu. Vaikka äo on voimakkaasti periytyvää, ympäristöerot selittävät suuren osan eroista kansallisessa äo:ssa. Jopa 50 %.

Mutta Vanhanen ja Lynn tuovat esiin mielenkiintoisen asian, joka on varmasti vähemmän tunnettu.

He aloittavat hieman vaikeasti ymmärrettävällä määritelmällä:

"The problem of relative contributions of environmental and genetic factors is made more difficult by the principle of genotype-environment co-variation. This states that the genes for high intelligence tend to be associated with favorable environments for the optimum development of intelligence. "

Ja jatkavat:

Intelligent parents normally provide their children with high quality nutrition because they understand the general principles of what constitutes healthy diet, and a healthy diet is a determinant of intelligence. Intelligent parents are also more likely to give their children cognitive simulation...

The same principles apply for national populations. Those [nations] with high intelligence provide their children the double benefit of transmitting favorable genes to their children and providing them a favorable environment with good nutrition, good health care, and education, that possibly enhances the development of their children's intelligence...

Thus it is problematic whether the poor nutrition and health care that impair the intelligence... should be regarded as a purely environmental effect or as to some degree genetic effect....

Thus, when Africans are reared in approximately same environment as Europeans the [black-white] IQ difference is approximately half that of Africans in Africa."

Toisin sanoen Vanhanen ja Lynn väittävät:

Jos afrikkalaiset lapset saisivat kasvaa eurooppalaisten luomassa ympäristössä, heistä kasvaisi älykkäämpiä kuin jos he kasvavat mustien luomassa ympäristössä.

Kerala ja hyvinvointi

Keralan osavaltio Intiassa on onnistunut useimpien mittareiden mukaan loistavasti. Keralassa matkustava ei voi olla huomaamatta että jokin Keralassa on ratkaisevasti erilaista kuin muualla kehitysmaissa ja muualla Intiassa.

Todella köyhiä näkee harvoin. Minua pisti ensimmäiseksi silmään se, että riksha-kuskit ja muut palveluammateissa toimivat osaavat järjestään lukea. Kuilu Pohjois-Intian Uttar Pradeshiin on valtava.

Keralan onnistumista voi miettiä Vanhasen ja Lynnin teorian viitekehyksestä:

Kansallinen äo selittää siis yli 60% eroista kansakuntien elinajanodotteessa ja noin puolet eroista lukutaidossa. Jos oletamme, että keralalaisten kansallinen äo on 82 kuten muittenkin intialaisten, Vanhasen ja Lynnin regressiokäyrien mukaan Keralan tunnuslukujen pitäisi olla seuraavat:

- elinajanodote = -2.223 + 0.803 * 82 = 63.6 vuotta

- lukutaito = -15.9 + 1.146 * 82 = 78%

Todellisuudessa Keralalle pätee:

- elinajanodote = 73 vuotta

- lukutaito = 96%.

Kerala poikkeaa siis positiivisesti regressiokäyriltä

- elinajanodote = -2.223 + 0.803 * IQ

- lukutaito = -15.9 + 1.146 * IQ,

jotka kuvaavat elinajanodotteen ja lukutaidon riippuvuutta äo:sta. Varsinkin kun Keralaa vertaa muuhun Intiaan, erot ovat valtavat:

- elinajanodote = 64 vuotta

- lukutaito = 61 %

Keralan malli on onnistunut siitäkin huolimatta että bruttokansantuote on ainakin näihin päiviin saakka ollut alempi kuin muualla Intiassa. Viime aikoina kasvu on tosin ollut voimakasta. Kerala on onnistunut myös laskemaan syntyvyyden alle kahteen ja tyttösikiöiden abortointi on paljon harvinaisempaa kuin esimerkiksi naapuriosavaltiossa Tamil Nadussa. Keralan imeväiskuolleisuus on noin 1% kun se on Intiassa keskimäärin 7%.

Keralan bruttokansantuote on 17:s osa USA:n vastaavasta - kuitenkin elinajanodote on vain neljä vuotta alhaisempi kuin USA:ssa.

Keralan bruttokansantuote on noin viideosa Afrikan erään varakkaimman maan Botswanan bruttokansantuotteesta, jolle pätee:

- elinajanodote = 44 vuotta

- lukutaito = 79 %

Keralan bruttokansantuote on noin viideosa Venäjän bruttokansantuotteesta. Venäjälle pätee

- elinajanodote = 67 vuotta

- lukutaito = 99 %

Keralan onnistumisen salaisuutta on arvailtu. Yleinen sivistystason arvostus on käsittääkseni tärkein elementti. Keralassa kastit ovat yli sata vuotta kilpailleet siitä kenellä on korkein lukutaitoprosentti ja kenen naisilla on korkein koulutustaso. Samoin paikalliset maharadjat ovat kilpailleet alamaistensa lukutaidossa. Keralassa valtaapitävät kommunistit ovat hekin jatkaneet näitä perinteitä.

Yleinen lukutaito on lisännyt tasa-arvoa eri kastien välillä. Edes hindujumalien palvonta ei ole enää bramiinien monopoli.

Keralassa vallitsee alkeellinen hyvinvointiyhteiskunta. Alkeellinen mutta yleinen terveydenhuolto on suuri syy imeväiskuolleisuuden laskuun ja elinajanodotteen nousuun. Tasa-arvoisuus lisää todennäköisesti yleistä tyytyväisyyttä, vähentää kateutta ihmisten välillä, vahvistaa kansallista yhtenäisyyttä ja vähentää rikollisuutta.

Pohjoismaissa sekä konservatiivit että sosialidemokraatit ymmärsivät aika päiviä että liiat luokkaerot nostavat vallankumouksen riskiä ja heikentävät yhteiskuntaa. Siksi hyvinvointiyhteiskunta luotiin ja sitä sovellettiin Suomessakin pitkään onnistuneesti. Hyvinvointiyhteiskunta on Pohjoismaissa kuitenkin alkanut jo selkeästi rapautua, kun luterilainen työmoraali on heikentynyt.

Keralassakin hyvinvointimallin varjopuolet ovat jo tulleet esiin: Yrittäjyys ja innovatiivisuus on Keralassa heikkoa - kansantulo perustuu enemmän siihen että keralalaiset muuttavat maasta tekemään töitä muualle ja lähettävät rahaa maahan. Vastaavanlaista softa-teollisuusbuumia kuin muualla Intiassa ei Keralassa ole.

Mutta se sosialidemokraatti Gunnar Myrdalin varaus että hyvinvointiyhteiskunta on mahdollista vain hyvin homogeenisessa maassa ei Keralan tapauksessa täysin toteudu. Kerala on hyvin monikulttuurinen maa. Hinduja on vain puolet ja loput kansasta on muslimeja ja hyvin monenlaisia kristittyjä. Myös kastijako lisää  yhteiskunnan heterogeenisuutta. Toisaalta tasa-arvoistuminen homogenisoi kansaa.



Kuvassa keralalainen syyrian-ortodoksinen kirkko:

Life Expectancy and National IQ

What should be clear for everybody at this very day is this:

National IQ explains some 50% of variation in GDP between nations and also variation in many other measures of Quality of Life - like litteracy rate and life expectancy at birth.

For low IQ countries - e.g. countries in sub-saharan Africa - the IQ explains even more than 50% of the variance in GDP. The big positive outliers in low IQ countries are only those which have big reserves on gold, oil etc. Like Botswana.

For Life Expectancy National IQ explains even more than 50%:

According to "IQ and Global Inequality" by Richard Lynn and Tatu Vanhanen National IQ explains 60-70 % of the variation in Life Expectancy between nations.

Satori Kanazawa has shown controlling of IQ makes factors like GDP to explain nothing of the variance in Life Expectancy.

What then could explain the rest - i.e. the 30-40 % ?

Lynn and Vanhanen shows the biggest negative outliers are some countries in southern Africa having high rates of AIDS like Zimbabwe, Zambia and Botswana and some countries in Asia having a long history of civil wars like Laos, Myanmar and Afghanistan.

But what then explains the high rates of AIDS in Africa?

According to World Health Organisation it is very much probable HIV will never reach high rates outside Africa. For many years WHO speculated on a risk for AIDS epidemy in India, Russia or what ever country. The risk was never materialised. And now even WHO admits the risk will probably never materialise.

How then does WHO explain the lack of AIDS epidemy outside Africa ?

The explanation WHO is giving is the high rate of parallel sexual relationships in Africa - high compared to other geographical areas, In other words married african men and women are frequently having unprotected extramarital sex.

For that WHO gives not a more ultimate explanation. We can probably say "the sexual moral in southern Africa is more "liberal" than outside Africa" but that is really just rewriting of the fact "africans have many parallel sexual relationships".

Is there an ultimate explanation for the more "liberal" moral.

My GUESS is at least a more ultimate explanation can be found in the Rushton's rule of three and what Rushton shows about the racial differences in sex drive.

Bell Curve ja maahanmuuton vaikutus kansalliseen äo:hon

Suomalainen bloggaaja Mikko Ellilä kirjoitti aikoinaan:

"500 miljoonasta valkoisesta ihmisestä koostuvan väestön keskimääräinen älykkyystaso on korkeampi kuin 500 miljoonasta valkoisesta ja 100 miljoonasta neekeristä koostuvan...
Neekerien tuominen Eurooppaan alentaa Euroopan väestön keskimääräistä älykkyystasoa, koska neekereillä on matalampi mediaani-ÄÖ kuin valkoisilla. ”

Silloinen vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen teki tutkintapyynnön Ellilän kirjoituksesta mm. kyseisen väitteen esittämisen takia:

"Artikkelissa valheellisia väitteitä esitetään faktoina ja loppupäätelmät perustellaan näillä valheellisilla väittämillä... Esitetään esimerkiksi, että: ”500 miljoonasta valkoisesta ihmisestä koostuvan väestön keskimääräinen älykkyystaso on korkeampi kuin 500 miljoonasta valkoisesta ja 100 miljoonasta neekeristä koostuvan. Kirjoittaja pyrkii esittämään väitteensä siten, että ne näyttäisivät tieteellisiltä faktoilta. Kirjoittaja viittaa esimerkiksi kausaliteettiin. Esimerkki: ”Neekerien tuominen Eurooppaan alentaa Euroopan väestön keskimääräistä älykkyystasoa, koska neekereillä on matalampi mediaani-ÄÖ kuin valkoisilla. Älykkyyden ja elintason välillä on positiivinen korrelaatio.”

Mikko Ellilä sai sitten kirjoituksestaan tuomion Espoon käräjäoikeudessa, mistä hän valitti hovioikeuteen.

Todettakoon kuitenkin että ylläolevien Ellilän väitteiden todenperäisyyteen käräjäoikeus ei ottanut mitään kantaa eikä käyttänyt väitteiden todenperäisyyttä tai sen puutetta päätöksen perusteluissa. Se olisikin ollut outoa koska kyseessä ovat tieteelliset hypoteesit, joitten oikeaksi tai vääräksi osoittaminen ei ole oikeuslaitoksen asia.

Murray ja Herrnstein toteavat kirjassaan Bell Curve, että koska USA ainakin 80-luvulla oli maailman merkittävin maahanmuuton kohdemaa, maahanmuutolla on erittäin suuri merkitys amerikkalaisen väestön keskimääräiseen äo:hon eli kansalliseen äo:hon. Siksi on oleellista että maahanmuuttajien älykkyyden tasosta puhutaan avoimesti.

Esimerkiksi kolmen prosenttiyksikön lasku kansallisessa äo:ssa aiheuttaisi heidän mukaansa yli kymmenen prosentin kasvun monissa sosiaalisissa ongelmissa:
- koulukeskeyttäjien määrässä
- rikkinäisissä perheissä asuvien lasten määrässä
- työkyvyttömien määrässä
- rikollisuudessa
- sosiaalihuollon varassa elävien naisten määrässä, ja
- köyhyysrajan alapuolella elävien ihmisten määrässä

Maahanmuuttajien keskimääräinen äo vaikuttaa heidän mukaansa oleellisesti USA:n kansalliseen äo:hon ja sitä kautta sosiaalisiin ongelmiin pitkällä tähtäimellä. Murray ja Herrnstein arvioivat Lynnin tekemien äo-mittausten perusteella USA:n maahanmuuttajaväestön äo:n olevan 0.4 keskihajonnan verran USA:n kantaväestöä alempi. Tähän tulokseen he tulivat laskemalla kaikkien maahanmuuttajien äo:n painotetun keskiarvon.

Saman johtopäätöksen antaa laaja amerikkalainen kansallinen väestötutkimus - NLSY: Ulkomailla syntyneitten keskimääräinen äo on 0.4:n keskihajonnan verran USA:ssa syntyneiden äo:ta (noin 100) alempi eli noin 94.

Murray ja Herrnstein tekevät itseasiassa aivan samanlaisia laskelmia kuin Ellilä. He laskevat maahanmuuttajien äo:n painotetun keskiarvon olettamalla karkeasti, että
- mustien osuus maahanmuuttajista on 7 % ja keskimääräinen äo 84
- itä- ja etelä-aasialaisten osuus on 21 % ja keskimääräinen äo 105
- latinoiden osuus maahanmuuttajista on 41 % ja keskimääräinen äo 91
- valkoisten osuus on 11 % ja keskimääräinen äo 100
- filippiinäläisten osuus on 7 % ja keskimääräinen äo 91
- jne.

Jos Ellilä olisi laskenut samoilla äö:illa mainitsemiensa 600 miljoonan henkilön keskimääräisen äo:n hän olisi saanut tulokseksi noin 97. Murrayn ja Herrnsteinin mukaan kyseinen äo:n pudotus 100:sta 97:ään (non 3 pistettä) olisi siis aiheuttanut ainakin USA:ssa 10%:n kasvun moniin sosiaalisiin ongelmiin. Ellilän väite oli siis karkeasti ilmaistu mutta oikeaan osuva.

Huomauttakoon, että Murray ja Herrnstein myönsivät johtopäätöksen maahanmuuton kansallista äo:ta alentavasta vaikutuksesta jossain määrin spekulatiiviseksi:

1. Maahanmuuttajiksi saattaa hakeutua lähtömaan väestöstä keskimääräistä lahjakkaampi osuus. Tämä tosin riippuu siitä houkuttaako ko maahanmuuttajia kohdemaassa ensi sijassa helppo raha (=korkea sosiaaliturva) vai mahdollisuus rikastua ahkeralla työllä ja ammattitaidolla.

2. Flynnin efekti saattaa nostaa maahanmuuttajaväestön äo:ta kantaväestön äo:ta nopeammin.