Jukka Aakula (jukkaaakula) wrote,
Jukka Aakula
jukkaaakula

Monikulttuurisuusunelmointi

HS lainasi saksalaista - sosiaalidemokraatteja lähellä olevan Friedrich Ebert-säätiön - tutkijaa Ernst Hillebrandia:

Tarvitaan tervejärkinen analyysi lapsellisen monikulttuurisuusunelmoinnin sijaan. Kuten jokaisesta yhteiskunnallisesta muutoksesta, myös maahanmuutosta aiheutuu sekä haittoja että hyötyjä.

Unelmoinnin sijasta todellinen ongelma on minusta se, että monikultturisuus-kriittisyys on demonisoitu. Ihmiselle on sosiaalisena lajina tyypillistä nähdä moraaliväitteitä (normeja) sielläkin, missä niitä ei ole. Tosiasiaväitteestä p ("monikulttuurisuus edistää Suomen taloutta") tehdään moraaliväite "on väärin sanoa ei-p" ("on väärin sanoa, että monikulttuurisuus ei edistä Suomen taloutta").

Ihmisellä on lisäksi voimakas taipumus konformismiin eli vallitsevien mielipiteitten imitointiin: Ihmiset sisäistävät ne normit, joita enemmistö kannattaa tai joita heille mediasta vallitsevina normeina esitetään. Vähemmistöön jäävät ovat moraalisesti arveluttavia, pahoja tai naurettavia.

Kun väitteen p kritisointi demonisoidaan, keskustelu tyrehtyy.

Konformismi tai normien sisäistäminen ei tietenkään ole pelkästään paha asia. Normien sisäistäminen auttaa ihmisyhteisöä koordinoimaan käyttäytymistään. Peliteoreetikko Peyton Young toteaa:

The function of a social norm is to coordinate people’s expectations in interactions that possess multiple equilibria. Norms govern a wide range of phenomena, including property rights, contracts, bargains, forms of communication, and concepts of justice. Norms impose uniformity of behavior within a given social group, but often vary substantially among groups.

(Katso aiempi melko teoreettinen postaus aiheesta Peytonin ajatuksista.)

Mutta usein konformismi johtaa älyttömyyksiin: Natsi-Saksassa väite "Die Juden sind unser Unglueck" sisäistettiin yleisesti. Tavalliset kunnon ihmiset alkoivat uskoa että juutalaiset on pakko tuhota. Der Stuermer-lehden etusvulla oli ko. lause joka numerossa:



Useinhan edes puolet ihmisistä ei usko näihin vallitseviin totuuksiin, mutta "totuuksien" kiistäminen julkisesti koetaan moraalisesti arveluttavaksi. Usein näitä väitteitä esitetään kuin ulkolukuina opeteltuja virsiä ja jos joku ne kiistää, ensin hämmenytään, sitten kiistäjää yritetään hyssytellä, ja ellei sekään auta aletaan naureskella kiistäjän kustannuksella.

Suuri osa suomalaisista miehistä kyllä tietää tai ainakin aavistaa, että Tatu Vanhanen on oikeassa, mutta kieltäytyy ajattelemasta asiaa. Kun asiaa ei ajattele eikä päästä tajuntaansa, on helpompi selittää itselleen se, että ei aktiivisesti vastusta dysgeenistä maahanmuuttoa. Naiset eivät asiaa tiedä, koska naiset imitoivat lähes aina joko enemmistön tai jonkun alfa-yksilön mielipiteitä. Tragikoominen esimerkki on tasavallan presidentin suhde Venäjään.

Konformismin takia ihmisyhteisöt pitävät pitkään kiinni sellaisista käytännöistä (policy) jotka ovat jo kauan johtaneet suureen haittaan. Vaikka Englanti nyt on jarruttamassa maahanmuuttoa, voinee todeta että haitta on jo tapahtanut. [Toisaalta ehkä olisikin parempi, jos Englannin monikultturismikokeilu ajautuisi totaaliseen katastroofiin mahdollisimman pian. Onhan nimittäin niin, että heikosti menestyvien yksilöiden/yhteisöjen/maitten käytäntöjen karsastaminen ja hyvin menestyvien imitointi on konformismin lisäksi toinen ihmiselle lajityypillinen tapa oppia.]

Ernst Hillebrand vaatii siis analyysiä. Analyysien ongelma vain on se, että niitä ei koskaan tehdä ajoissa.  Sosialidemokraateilla olisi ollut kymmeniä vuosia aikaa tehdä analyysejä. Analyyseista on alettu puhua kun sosiaalidemokraattien kannatus Euroopassa on romahtanut ja oikeistopopulistien kannatus on nousussa. Ongelma hegemoniatilan saavuttaneiden ideologioiden (antisemitismi Saksassa, taistolaisuus, monikultturisuus, talousliberalismi, naisliike) itsensä kannalta on se, että juuri kun he luulevat olevansa voittamassa, tulee romahdus. Pitkään tietty käytäntö - vaikkapa usko monikultturismiin - säilyy ja voi hyvin. Sitten tapahtuu jokin "stokastinen shokki", joka saa tasapainotilan järkkymään niin paljon että käytäntö muuttuu hyvin nopeasti.

Behavioristinen taloustieteilijä Samuel Bowles mainitsee esimerkkejä romahduksista kirjassaan Microeconomics: Behavior, Institutions, and Evolution: DDR:n romahtaminen muutamassa päivässä, Etelä-Afrikan apartheid-järjestelmän romahtaminen ja naisten ympärileikkauksen loppuminen Senegalissa. Muita esimerkkejä on taistolaisliikkeen romahdus Suomessa tai Venäjän maaliskuun vallankumous. Peliteoreetikko Peyton Young käsitelee myös instituutioiden ja normien nopeaa muutosta - katso ylläoleva linkki.

Katso myös kanankokonaisuuden juttu Juuri kun voitto oli melkein varmistettu.


Subscribe

  • Tuomio Jumalanpilkasta

    Muhammedia ei saa pilkata. Tuomio on eräänlainen toisinto Hannu Salaman tuomiosta hänen kirjastaan Juhannustanssit. Tosin…

  • Mobiilpalvelut ja HS

    HS:n taloussivuilla oli eilen uutinen mobiilipalveluista. Uutisen pääsisältö oli että uusien palvelujen tulo…

  • Eero Paloheimo sanoi taas mitä ajatteli

    Vihreitten ex-kansanedustaja Eero Paloheimo sanoi taas mitä ajatteli: Muukalaiskammoiset ja muukalaisnälkäiset suomalaiset ovat…

  • Post a new comment

    Error

    default userpic

    Your reply will be screened

    Your IP address will be recorded 

    When you submit the form an invisible reCAPTCHA check will be performed.
    You must follow the Privacy Policy and Google Terms of use.
  • 1 comment