Jukka Aakula (jukkaaakula) wrote,
Jukka Aakula
jukkaaakula

Proletariaatti ja kansankokonaisuus

Karl Pearson - Galtonin työn jatkaja ja yksi merkittävimpiä tilastotieteen luojia - oli myös aktiivinen poliittinen toimija. Hänen ideologiaansa voisi kuvata niin että hän oli kansallismielinen sosialisti ja rasisti. Hän vastusti voimakkaasti epätasa-arvoa kansankunnan sisällä:

"Riippumatta siitä saako ryhmien [kansakuntien] välinen taistelu sodan vai taloudellisen kilpailun muodon, ryhmä jonka sisällä kilpailu [ryhmän jäsenten välillä] on luonut laajan proletariaatin, tuhoutuu ensimmäisenä"

(Vapaa käännös Karl Pearsonin kirjasta "Socialism and Natural Selection")

Voimme siis havaita, että Pearson ymmärsi ryhmäkoheesion merkityksen ja vaati suhteellista tasa-arvoa nimenomaan ryhmäkoheesiota edistääkseen. Hän kritisoi äärimmäistä kapitalismia laajan yhteiskunnasta vieraantuneen proletariaatin synnyttämisestä.

Instituutioiden ja normien muutokseen, jota edellisessä postauksessa kuvasin, tämä liittyy niin että tasa-arvoisemmat instituutiot saattavat syntyä ryhmien välisen kilpailun kautta, kuten Youngkin totesi viitatessaan Boydin ja Richersonin tutkimuksiin.

Yhteiskunta, jossa vallitsee instituutiot (maaorjuus, eliittivalta, monikultturismi, syvät luokkaerot) jotka vähentävät tasa-arvoa ja ryhmäkoheesiota, tuhoutuvat usein taistelussa muitten yhteiskuntien kanssa. Samuel Bowles osoittaa että juuri näin kävi 1800-luvun Euroopassa.

Vuosisadan alussa Euroopassa oli monenlaisia yhteiskuntia pikkuruhtinaskunnista monikulttuurisiin monarkkioihin ja kansallisvaltiohin. Vuonna 1918 kansallisvaltiot olivat voittaneet yhteiskuntajärjestelmien välisen kilpailun.


Suomessa proletariaatti syntyi sekä maaseudulla (maatalousproletariaatti) että kaupungeissa (teollisuusproletariaatti). Proletariaatin syntyminen johti luokkataisteluun ja lopulta sisälissotaan vuonna 1918.

Suomalaiset poliitikot - sekä valkoiset että punaiset - oppivat kuitenkin tästä. Kyösti Kallion nimeä kantava maareformi (torpparilaki eli lex Kallio) madalsi luokkaristiriitoja maaseudulla. Sosiaalidemokraattisen työväenliikkeen rooli hyvinvointiyhteiskunnan luomisessa ja luokkaerojen madaltamisessa oli huomattava (Väinö Tanner, Miina Sillanpää, asevelisosialismi). AKS painotti myös luokkaerojen madaltamista (mm. kansallismielinen sosialisti Yrjö Ruutu). Omistusasuminen ajettiin läpi, kun luokkataistelu taas 50-luvulla kiihtyi ja johti yleislakkoon 1956.

Nykypäivän uhka yhteiskunnan koheesiolle on - luokkaerojen kasvun lisäksi - libanonisaatio eli monikultturismi. Toivoa sopii että Tannerin ja Kallion kaltaisia viisaita ja vahvoja poliitikkoja löytyy myös tämän uhan torjumiseen.
Subscribe

  • Tuomio Jumalanpilkasta

    Muhammedia ei saa pilkata. Tuomio on eräänlainen toisinto Hannu Salaman tuomiosta hänen kirjastaan Juhannustanssit. Tosin…

  • Mobiilpalvelut ja HS

    HS:n taloussivuilla oli eilen uutinen mobiilipalveluista. Uutisen pääsisältö oli että uusien palvelujen tulo…

  • Eero Paloheimo sanoi taas mitä ajatteli

    Vihreitten ex-kansanedustaja Eero Paloheimo sanoi taas mitä ajatteli: Muukalaiskammoiset ja muukalaisnälkäiset suomalaiset ovat…

  • Post a new comment

    Error

    default userpic

    Your reply will be screened

    Your IP address will be recorded 

    When you submit the form an invisible reCAPTCHA check will be performed.
    You must follow the Privacy Policy and Google Terms of use.
  • 0 comments